Balkanin baarien kaupunkiin

Tavanomaisen helteinen päivä meni ajellessa Pécsin ruuhkaista ulosmenotietä Villanyin viinialueen läpi Harkanyn kylpyläkaupunkiin. Rajalta pitkästä aikaa leima passiin ja kohti Osijekia. Tavattoman tylsä tie vie läpi virkeiden ja vauraan näköisten kylien. Kroaatit ymmärtävät baarien päälle, pienimmässäkin useita ja niissä asiakkaita. Unkarin maaseutu oli aivan kuollut tähän verrattuna. Vastaan tulee ystävällisiä ja avuliaita ihmisiä.

Ensimmäisen ystävän sain Valpovossa kun joku kylän ukko ehdottomasti halusi tarjota oluen Suomalaiselle sankaripyöräilijälle. Kroatia on niitä harvoja maita, joissa maan nimi on aivan erilainen omalla kielellä kuin kaikkialla muualla. Hrvatska, yhtä lähellä Kroatiaa kuin Suomi Finlandiaa.

Osijekistä taas pensiooni avuliaan infon rouvan avulla (250 kunaa) ja kaupungille. Hieno ja monipuolinen kaupunki, Kroatian neljänneksi suurin, Lahden kokoluokkaa, mutta aikapaljon upeampi. Keskusta on uutta suunnittelua, mutta ei ihan kauheasti jugo-ajan kauheuksia. Paljon hienoa 1800-luvun rakennuskantaa sekä hiukea 1920-luvun art noveau kadunpätkä, toistakymmentä taloa. Hallitseva elementti on kaupunkia pohjoiseen rajaava Drava-joki, joka on otettu hienosti virkistyskäyttöön. Joen penkoilla pyöräilee ja rullaluistelee satamäärin väkeä. Alle kolmekymppisiä kaupungissa on muutenkin silmiinpistävän paljon, vielä enemmän tosin on kahviloita ja baareja; en äkkipäätä muista toista yhtä baaririkasta kaupunkia. Voi kun Helsingistäkin saataisiin joskus näin elävä.



Balkanin levottomuuksia ei voi olla mainitsematta kun ollaan niiden ytimessä, mutta tästa lisää tuotapikaa.

Pecs-Harkany-Valpove-Osijek (Pension Makalu, 90 m, 45.5620, 18.6718)
89,5/1190 km - 18 km/h - 4:46/6:20 h
197 m up - 248 m dn - 245 m max