Sateinen aamupäivä kului Regen-joen reunaa seuraten. Upeaa maisemaa yli 500 metriä nousevien kukkuloiden välissä, jospa sateesta tuhruinen päivä olisi tukenut maisemien katselua. Neljäkymmentä kilometriä piti ajaa ensimmäiselle oluelle Walderbachiin. Kaikki muut matkan varren anniskelupisteet tai panimot olivat kiinni; yllätys, yllätys. Rodingissa pitäisi olla 12 kilometrin päässä panimo (koko kortteli remontissa), mutta sitä varten on kiivettävä joku huima nousu... (juu, oli jonkun sadistin suunnittelema pyöräreitti, kilometrikaupalla hiekkatietä joka huipentuu yli 10% ja liki kilometrin pituiseen nousuun, siis hiekkatiellä.). Muuten kyllä pyörä kulkee kumman kevyesti, mäetkään eivät ahdista eikä 15 kilon kuorma pääosin tunnu missään. Jostain syystä edes vastatuulta ei ole vielä siunaantunut.
Lopulta Chamissa, jonne ajoin suoraan Rodingista aprikoiden jatkaako vielä Fruh im Waldiin; pinnarikko antoi vastauksen. Gasthaus Chamista ja fillari pajalle. Hetken rautalangasta vääntämisen (ei oikein saksankielinen fillarinhuoltosanasto taivu) jälkeen sain pyörän huoltoon, mutta olen täällä jumissa huomiseen iltapäivään. Pinnarikot ovat pahimpia, ne vievät näköjään aina puolipäivää ylimääräistä. Oli lisäksi hyvä, että pakkasin mukaan varapinnat ja Shimanon avaimen, jolla aukeaa jarrulevy ja takaratas... en tiedä olisiko huollossa ollut kaikki tarpeet. Samalla meni toivo päästä huomenna Plzeniin, en tiedä minne sitä ehtii, ehkä Domašlizeen, liekö kaupungissa mitään?
Cham taas on hiukan unelias, kohtuukiva kaupunki. Pikkuinen keskusta, itse kaupunki leviää pitkin ympäröiviä kukkuloita. Ollaanhan keskellä Bayerishen Waldia. Gasthaus on mainio ja huone iso kolmen hengen sellainen, vain 25 €. Nyt pitäisi vain löytää kaupungin kaksi oletettua panimoa...
Regensburg-Regenstau-Nittenau-Walderbach-Roding-Cham (Gasthaus Käsbauer, 375 m)
84,7/254 km - 17 km/h - 4:45/6:00 h
352 m up - 312 m dn - 463 m max
Myöhempi kysymykseni näemmä selvisi tässä. Niin siinä aina käy: rataspakan puoli.
VastaaPoistaEi pinnarikkoon suurta kielitaitoa tarvita. Jos ei elekielinen "titta titta" toimi, sitten pitää osata luritella kuten minä Wienissä: "Eine Speiche kaputt, können Sie bitte reparieren". Silloin (2003) se maksoi 13 eur ja huonokuntoisten muttereiden aiheuttamat sadattelut päälle: "Das ist eine Katastrophe mit zwei Räder".