keskiviikko 9. heinäkuuta 2008

Minne ne kalat katosivat eli "so long and thank you for all the fish"

Ruoasta ei olekaan pitkään aikaan tullut kirjoitettua. Ei ole ollut syytä. Slovakiasta en saanut yhtään todella hyvää ateriaa, eikö vain sattunut kohdalle? Unkarissa ruoka oli hyvä, mutta en oikein löytänyt kunnollista paikallista; toki gulassia, siis keittoa tuli saatua. Pörköltti ja Töltötit jäivät jostain syystä väliin, eivä näkyneet listoilla. Kroatiasta eli siis Osijekista en löytänyt ravintolaa laisinkaan. Kroaattien ruokailutavat jäivät askarruttamaan. Caffe-Bareja on joka nurkassa, mutta ei niistä ruokaa saa, jäätelöä nämä syövät. Jonkun italaialaisen sitten löysin josta sain illallista. Ehkä ensivuonna rannikolta. Serbiassa tilanne parani, ruokaravintoloitakin löytyym. Ainakaan Belgradin keskustasta en kuitenkaan perinneruokaa saanut. Aivan loistavan pihvin kera kreikkalaisen salaatin kylläkin, kreikkalaistyyppisessä cafe-barissa. Tilanne korjautui Donji Milanovacissa, jossa ystävällisen tarjoilijan avustuksella (paikassa ei ollut kuin kyrillinen ruokalista) nautin aivan mainion kalakeiton ja kevyesti leivitetyn kalan pinaattiperunoilla (joku iso ja vaalealihainen, merkki ei selvinnyt).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti