Päivä alkaa jo mainitsemallani herätyksellä tuntia liian aikaisin ja kun vihdoin pääsen matkaan sataa. Jo illalla näin tv:stä että lähes koko Puolaa peittää sadealue ja kovasta länsituulesta annetaan rannikolla varoituksia. Eipä kaupungissa tuuli juuri tuntunut, eikä sadekaan alkuun ollut niin paha. Vot, mutta kun tulee ensimmäinen peltoaukea ja mainitsemani loputtomat mäet alkavat, tahtoo fillari mennä ojaan. Tuuli on todella voimakas ja sade hakkaa näkyvyyden nollaan. Autoja painaa koko ajan ohi pientareettomalla tiellä ja roiskii lätäköt päälleni.
Täytyy sanoa, ettei ole koskaan ajaminen näin paljoa kauhistuttanut. Mutta matkaan on lähdetty ja ainakin ensimmäinen 35 km Grudziadziin pitää ajaa. Perillä olen valmis luovuttamaan, ei mitään järkeä, fiilis on harvoin ollut näin kypsä ajamiseen. Juna alle ja Toruniin, hotelli tässä kurjassa kaupungissa ei innosta. Rähjäinen teollisuuskaupunki.
Yritän saada itseäni lampöiseksi ja hiukan kuivemmaksi yhdessä aukiolevassa pizzeriassa. Dry-max -takki ei tämmöistä sadetta kunnolla pitänyt, jostain syystä takalaukkujen sadesuojakin on vuotanut... kartta kaipaa kuivaamista (sorry Juha, on se lopulta ihan kunnossa). Juuri kuin alan valmistautua rautatieaseman etsimiseen, sade lakkaa ja aurinko alkaa paistaa.
Matkalla asemalla huomaan, että taivas on täysin kirkas taivaanrantaan ja lampö pukkaa tuulitakin sisään. Hitto, ajamassahan tässä ollaan, mennään riskillä ja niin lähden kohti suunniteltua reittiä. Pääsen Toruniin kuivana niukasti parin saderintaman ohi, tosin se tuuli ei ole minnekään kadonnut ja viimeisen 50 kilometriä ajan vasten kovaa vastatuulta. Onneksi olin laskenut matkan väärin ja "säästän" matkassa toistakymmentä kilometriä.
Hotelli löytyi helposti, kaupungille siis. Suorinta tietä syömään respan neuvomaan Puolalaiseen ruokaan erikoistuneeseen ravintolaan. Alkuun kasvis-kampelanyytti ja päälle Puolalaisia perunapalleroita (samanlaisia kuin Saksalainen "kloss" mutta pienempiä) kanttarellikastikkeella. Erinomaista. Sallin itselleni myös pari Zubrowkaa kun kerran Puolassa ollaan. Aamun painajainen alkaa hämärtyä mielestä...
Meni muuten tänään 1000 km rikki, palkitsin itseni oluella Wabrzeznon pikkuisella keskusaukiolla.
Hotel Kopernikus, Torun
Kwindzyn-Grudziadz-Radzyn Chelminski-Wabrzezno: 117,03 km - 6:59/9:30 h - 16,69 km/h - 1050 km
Grudziadzista on myöskin hienoja muistoja - kaupungin hienoimmasta ravintolasta, jossa hienon sienikastikeannoksen seassa oli hienoja läskikuutioita oikein koko rahalla. Nam nam.
VastaaPoistaWabrzeznossa sentään löytyi viimeisen päälle mukava ja edullinen illallispaikka, jonka nimestä minulla ei valitettavasti ole hajuakaan. Eikä sillä niin väliäkään, kun menit jo ohitse.